Spice 1 - AmeriKKKa's Nightmare (Jive Records, 1994)

1. D-Boyz Got Love For Me Feat E-40

2. Face Of A Desperate Man

3. Strap On The Side

4. Jealous Got Me Strapped Feat. 2-Pac

5. Tell Me What That Mail Like

6. Doncha Runaway

7. Hard To Kill Feat Method Man
8. Nigga Sings The Blues (BLACKJACK's Version)
9. You Can Get The Gat For That
10. Busta's Can't See Me
11. Murder Ain't Crazy
12. Stickin' To The "G" Code
13. Give The "G" A Gat Feat. G-Nut
14. Three Strikes
15. You Done Fucked Up

Mietin mistä lähtisin tätä klassikkolevyjen pohjatonta kultakaivosta rap-musiikin saralla avaamaan. Päädyin aloittamaan siitä levystä, joka on itselleni se ensimmäinen, joka sai tutustumaan tarkemmin genreen ja löi niin lujaa korville, että vielä reilun 10 vuoden jälkeenkin huomaan tasaisin väliajoin kyseisen albumin pyörivän levylautasella. Kyseessähän on siis luonnollisesti San Franciscon Bay Arealta ponnistavan, pariin otteeseen Suomessakin vierailleen, Spice 1:n vuonna 1994 Jive Recordsilta julkaisema kolmas soololevy Amerikkka’s Nightmare, joka jatkaa miehen edellisen albumin 187 He Wroten viitoittamalla tiellä. Amerikkka’s Nightmarea voidaan pitää helposti Spice 1:n uran kohokohtana ja yhtenä gangstaräpin todellisena klassikkoteoksena.

Itse levyhän on täydellisyyttä hipova kokonaisuus, joka sisältää teknisesti kovatasoista lyriikkaa ja läskejä taustoja. Albumin tuotannosta vastaa suurimmaksi osaksi Blackjack, mutta myös aiemmilta Spice 1:n albumeilta tuttu Ant Banks on tuottanut Amerikkka’s Nightmarelle neljä raitaa. Muita tuottajia levyllä on Compton Most Wantedista tuttu Dj Slip, Battlecat ja tietenkin itse Spice 1, joista jokainen on tuottanut levylle yhden raidan. Saundimaailmaltaan levy on aika pitkälti G-Funkia läskeine bassoineen ja vinkunoineen, mutta perinteisiin kyseisen aikakauden G-Funk -levyihin Amerikkka’s Nightmare tekee selkeän pesäeron sanoitusten osalta. Siinä missä monet tämän aikakauden G-Funk levyt keskittyvät leppoisempiin aihepiireihin, kuten bileisiin, naisiin ja yleiseen chillailuun, on Amerikkka’s Nightmare lyriikoiltaan todella rankka levy, jonka aihepiirit pyörivät lähinnä katuväkivallassa ja yleisessä selviytymisessä slummikortteleissa. Levy ei olekaan lyriikoiden osalta helpoin pala nieltäväksi, mutta Spice 1:n todella mukavan kuuloinen ulosanti ja tiukka flow saa rankat tarinat vuorotellen kuulostamaan pelottavilta, viihdyttäviltä ja ajoittain jopa hauskoilta. Lisäksi leppoisat taustat biiseissä tasapainottavat mukavasti armotonta lyyristä puolta. Spice 1 ei ole suinkaan yksin äänessä, sillä levyllä kuullaan myös kovan luokan vierailijoita, kuten E40, Method Man ja 2Pac, joista viimeinen tosin vain cameo-roolissa.

Albumilta löytyy todella monta ”hittibiisiä”, kuten Strap On The Side, Face Of A Desperate Man, Jealous Got Me Strapped (feat. 2pac) ja Tell Me What That Mail Like, vain muutamia mainitakseni. Sana ”hittibiisi” oli tässä tapauksessa lainausmerkeissä, koska mistään MTV-hiteistä ei kuitenkaan ole kyse. Tietenkään ”hiteistä” ei sovi unohtaa myöskään Doncha Runawayta, jonka muistan olleen se ensimmäinen biisi, mikä sai allekirjoittaneen aikoinaan levyn hankkimaan. Kaiken kaikkiaan Amerikkka’s Nightmare on ehdottomasti tutustumisen arvoinen albumi kaikille genrestä kiinnostuneille ja sitä ei todellakaan kannata nukkua yli. Levy on saundiltaan myös täydellinen paketti näin alkukevääseen, kun lumi vielä vituttaa, mutta ensimmäiset auringonsäteet antavat jo toivoa rennommista meiningeistä.

Saatavuus: Fyysisiä kappaleita on melko helposti saatavilla. Ainakin The Funkiestissa levyä on näkynyt usein pyörivän mid-price -korissa ja myös erinäisissä nettihuutokaupoissa albumia näkyy melko tiuhaan tahtiin. Spotifysta koko levyä ei löydy, joskin yksittäisiä biisejä levyltä löytyy jokseenkin kattavasti. Youtubesta levy on kuunneltavissa kokonaisuudessaan.

#90’s Rap #G-Funk #Westcoast #Bay-Area